Chydenius ja musiikki

Musiikki oli Chydeniukselle rakkain taidemuoto. 1770-luvun alussa hän kokosi nuorista musiikinharrastajista orkesterin, joka piti maksullisia konsertteja pappilan suuressa salissa. Tällaista julkista konserttitoimintaa harjoitettiin samaan aikaan Suomessa lisäksi vain Turussa.

Chydeniuksen säilynyt nuottikokoelma osoittaa, että Kokkolassa seurattiin varsin tarkkaan mannermaisen musiikin kehitystä. Seurakunnan kappalainen Johan Snellman toimi hollantilaisen musiikkikustantamon asiamiehenä – ensimmäisenä Suomessa.

Tunnetuin nuottikirjaston kappaleista on Giovanni Battista Pergolesin Stabat Mater. Mahdollisesti tytöt, joille Chydenius kertoo pitäneensä lauluharjoituksia, esittivät juuri sitä. Muita säveltäjiä olivat mm. saksalaiset Franz Xavier Richter, Franz Anton Rosetti, Karl Friedrich Abel, sekä italialaiset Luigi Boccherini, Gaëtano Pugnani ja Antonio Sacchini.

Vuonna 1790 Chydenius myi nuottikirjastonsa vastaperustetulle Turun soitannolliselle seuralle, jonka perustajiin kuulunut Jacob Tengström oli aikanaan soittanut enonsa orkesterissa.