Tässä esitellään lukijalle uusi suunnanosoitin. Se on aivan pieni, niin että jokainen voi kantaa sitä taskussaan. Väitän että se on myös uusi, sillä Euroopasta tuskin löytyy mitään sen kaltaista. Uskon sen olevan myös luotettava, sillä olen yrittänyt laatia sen järjen ja kokemuksen perustalle.

Vapauden puolustaja

Anders Chydenius (1729–1803) kuuluu 1700-luvun keskeisiin hahmoihin Ruotsin ja Suomen historiassa. Hän oli ennakkoluuloton poliitikko ja kirjoittaja, jonka tavoitteena oli vapauteen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen perustuva yhteiskunta.  Chydenius oli Euroopankin mittakaavassa varhainen demokraattisten näkemysten puolustaja.

Anders Chydeniuksen ajattelun ja toiminnan taustalla voi nähdä kolme aikakauden henkistä peruselementtiä: luonnonoikeudellinen ajattelu, luonnontieteellinen maailmankuva ja yksilön omaa uskonvakaumusta korostava pietismi.

Lapsuus

Anders Chydeniuksen kasvuympäristö oli karu ja köyhä Pohjois-Suomi. Hän syntyi vuonna 1729 Sotkamossa, jossa hänen isänsä Jakob toimi kappalaisena. Pian perhe muutti Kuusamoon, jonka kirkkoherraksi Jakob Chydenius nimitettiin 1734.

Opintiellä

Saatuaan aluksi yksityistä opetusta isältään Anders kävi yhdessä Samuel-veljensä kanssa Oulun triviaalikoulua. Hattujen sodan 1741–43 jälkeen pojat opiskelivat yksityisesti Torniossa ja kirjoittautuivat 1745 Turun akatemiaan. Chydenius opiskeli myös Uppsalan yliopistossa. Hänen opintonsa käsittivät mm. matematiikkaa, luonnontieteitä, latinaa ja filosofiaa.

Apupappi

Vuonna 1753 vastavalmistunut Chydenius nimitettiin Alavetelin kappeliseurakunnan saarnaajaksi Pohjanmaalle. Vuonna 1755 hän avioitui pietarsaarelaisen kauppiaan tyttären Beata Magdalena Mellbergin kanssa. Avioliitto jäi lapsettomaksi.

Hyöty ja järki

Alavetelin vuosinaan Chydenius toimi aktiivisesti erilaisissa käytännön hankkeissa: hän raivasi soita, kokeili uusia eläinrotuja ja kasvilajeja sekä otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä. Käytännönläheisyydessään Chydenius oli ruotsalaisen ”hyödyn aikakauden” selväpiirteinen edustaja, joka pyrki esimerkillään viemään valistusta talonpoikien pariin.

Lääkäri

Chydenius harjoitti myös lääkärintointa: kuuluisuutta hän sai jo elinaikanaan rokotuttaessaan tavallista kansaa isorokkoa vastaan. Lisäksi hän teki suoritti pieniä leikkauksia ja valmisti itse lääkkeitä.

Sanan taitaja

Chydeniuksen ensimmäiset kirjoitukset käsittelivät käytännöllisiä aiheita, kuten niittyjen sammaloitumista ja hevoskärryjen parantamista. Pian hän siirtyi yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Chydenius huomattiin teräväksi kirjoittajaksi ja puhujaksi, ja hänet lähetettiin vuosien 1765–66 valtiopäiville Tukholmaan vaatimaan Pohjanmaan kaupungeille oikeutta vapaaseen ulkomaankauppaan. Kokkola, Vaasa, Pori ja Oulu saivatkin purjehdusoikeudet, millä oli suuri merkitys näiden kaupunkien ja koko Pohjanmaan myöhemmälle kehitykselle.

Poliitikko ja poleemikko

Chydenius osallistui vuosien 1765–66 valtiopäivien työhön erittäin aktiivisesti ja julkaisi useita kirjoituksia, jotka arvostelivat vallitsevaa merkantilistista, sääntöihin, rajoituksiin ja monopoleihin perustuvaa talouspolitiikkaa. Tunnetuin näistä suurta kohua herättäneistä kirjoituksista oli Kansallinen voitto. Chydeniuksen valtiopäivätoiminnan konkreettisia tuloksia olivat esim. valtiontalouden valvonnan tiukentaminen sekä painovapauslain säätäminen, mitä hän itse piti tärkeimpänä saavutuksenaan.

Radikaali

Chydeniuksen radikaali toiminta johti lopulta siihen, että hänet suljettiin pois valtiopäiviltä oman puolueensa (myssyjen) toimesta: viime kädessä syynä oli hänen säätyjen päätöstä arvostellut rahapoliittinen kirjoituksensa.

Paimen

Vuonna 1770 Chydenius nimitettiin Kokkolan kirkkoherraksi. Hän keskittyi nyt entistä enemmän seurakunnalliseen työhön, jota hän itse piti tärkeimpänä tehtävänään. Myös musiikkiharrastus oli vireää: hän ylläpiti ja harjoitutti omaa orkesteria, joka antoi konsertteja pappilan salissa.

Ihmisoikeudet

Chydenius osallistui jälleen vuosien 1778–79 valtiopäiville, joilla käsiteltiin mm. palkollisten asemaa. Chydenius puolusti voimakkaasti palvelusväen ihmisoikeuksia ja vaati vapaiden työmarkkinoiden luomista. Hänen esityksestään (mutta kuningas Kustaa III:n aloitteesta) myönnettiin myös ulkomaalaisille rajoitettu oikeus oman uskonnon harjoittamiseen.

Kirkonrakentaja

Valtiopäiville Chydenius osallistui vielä 1792. Hänen kirjallinen toimintansa oli edelleen vilkasta: hän käsitteli mm. maatalouden kehittämistä, salpietarinpolttoa, isorokkorokotusta, Lapin asuttamista. Viimeisten vuosien keskeisiin tehtäviin kuului myös vanhan pitäjänkirkon laajennustyön johtaminen. Chydenius kuoli 1803.