Tapulipakko

Vuoden 1617 purjehdussääntö määräsi, että Pohjanlahden rannikon kaupungit saivat viedä tuotteensa vain kahteen tapulikaupunkiin, Turkuun ja Tukholmaan.

Ulkomaankaupan keskittäminen oli tyypillistä merkantilistista politiikkaa, ja sen takana olivat Tukholman suurkauppiaat ja heidän monopoliyhtymänsä. Sekä Pohjanmaan että Länsipohjan edustajat yrittivät 1600-luvun lopulta alkaen saada muutosta asiaan.

Vuosien 1760-1761 valtiopäivillä Pohjanmaan edustajat – ja erityisesti kokkolalainen raatimies Petter Stenhagen – toimivat erittäin aktiivisesti. Tarvittavat kolme säätyä saatiin jo ratkaisun taakse mutta asia jätettiin valtaneuvoston tutkittavaksi.

Chydeniuksen osuus

Vuoden 1765–1766 valtiopäiville lähetettiin kauppapakkoa vastustamaan myös Anders Chydenius, joka oli Kokkolassa havaittu innokkaaksi vapauden puolustajaksi ja teräväksi sanankäyttäjäksi.

Heti valtiopäivien alussa ilmestyi Chydeniuksen kauppapakkoa vastustava kirjoitus. Chydenius torjui porvarissäädyn väitteen, että kauppapakossa olisi kysymys porvarissäädyn privilegioista. Chydenius osoitti lisäksi, millaista haittaa taloudellisen vallan keskittyminen Tukholman suurporvareille tuotti koko yhteiskunnalle.

Päätös ulkomaankauppaoikeuksien myöntämisestä Kokkolan, Oulun, Vaasan ja Porin kaupungeille sai lopulta taakseen tarvittavat kolme säätyä.

Chydeniuksen merkitystä tapulioikeuksien saavuttamiselle on usein ylikorostettu. Hän tuli mukaan vasta vaiheessa, jossa ratkaiseva edistysaskel oli jo tapahtunut; esim. Petter Stenhagenin toiminnalla ja kirjoituksilla on ollut ratkaisevampi osuus. Kuitenkin Chydeniuksen harjoittamalla terävällä propagandalla oli suuri merkitys: se rohkaisi purjehdusvapauden puolustajia ja lamautti vastustajia. Chydeniukselle itselleen tämä kamppailu antoi virikkeen perehtyä syvemmin kysymykseen elinkeinovapaudesta.

Uusi taistelu

Vuonna 1774 hallitus esitti yllättäen suunnitelman Pohjanmaan ulkomaankaupan keskittämisestä Kristiinankaupungin lähelle perustettavaan Kaskisten kaupunkiin. Muiden kaupunkien tapulioikeudet peruutettaisiin. Taustalla olivat jälleen Tukholman suurkauppiaiden intressit.

Suunnitelma herätti Pohjanmaalla huolestuneisuutta. Anders Chydenius julkaisi kirjoituksen, jossa hän osoitti tapulioikeuksien suuren merkityksen Pohjanmaan ja koko valtakunnan hyvinvoinnille.

Chydeniuksen toiminnalla oli ilmeisesti 1774 ratkaisevampi merkitys kuin 1765. Vuonna 1777 tehdyllä päätöksellä Kokkola ja Oulu saivat pitää tapulioikeutensa.

Ulkomaankaupan vapautuminen vaikutti suuresti Pohjanmaan kaupunkien tulevaan kehitykseen. Etenkin laivanrakennukseen ja tervanvientiin hyvin luontevasti liittyvä laivanvarustustoiminta kasvoi merkittävästi. Huippuvuotena 1830 Kokkolan kauppalaivasto oli Suomen suurin.

VAPAIDEN ELINKEINOJEN TASAPAINO

En tarkoita, etteikö jokaisen yksilön tahtoon sisältyisi luonnon antama valtion vastainen intressi, mutta se tasapaino, johon elinkeinot pysähtyvät vapaiksi päästyään, on se, joka estää työntekijöitä vahingoittamasta toisiaan ja valtiota siinä määrin kuin muuten tapahtuisi.

Ihmissuku muistuttaa tältä osin täydellisesti merta, jossa toinen vesipatsas vaikuttaa joka hetki toiseen äärettömällä paineella, mutta jossa yhtä suuri vastapaine aiheuttaa sen, että meren pinta pysyy kuitenkin tasaisena ja vaakasuorana, ja tämä kaikki ilman mitään erityisiä jokaisen pylvään välisiä esteitä tai sulkuja, tai mitään mutkikkaita toimenpiteitä.