Keskeinen tuotanto
Amerikkalaiset tuohiveneet
Chydeniuksen opinnäyte Turun akatemiassa, kuvaus Pohjois-Amerikan intiaanien kanootin käytöstä ja valmistuksesta.
Americanska näfwerbåtar (1753)
Amerikkalaiset tuohiveneet (1753)
Sammaloituneet niityt
Alavetelin kappeliseurakunnan ensimmäisenä pappina Chydenius oli joutunut vakavasti perehtymään maatalouden kehittämiseen.
Svar På Frågan Om bästa sättet at upodla Mosslupna Ängar; Hvilken fråga Af Kongl. Vetensk. Academien Blef upgifven, År 1761 (1762)
Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian 1761 esittämään kysymykseen, miten sammaloituneet niityt voidaan parhaiten saada viljelyskäyttöön (1762)
Kärryjen parantaminen
Chydenius hyödynsi mekaniikan opintojaan tässä kilpakirjoituksessa.
Svar På Frågan, Angående Kärrors Förbättring, som Kongl. Vetenskaps Academien Framstälde för År 1763 (1764)
Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian 1763 esittämään kysymykseen kärryjen parantamisesta (1764)
Purjehdusvapaus
Hyökkäys tapulipakkoa vastaan oli ensimmäisiä Chydeniuksen julkaisemia kirjoituksia vuosien 1765-66 valtiopäivillä.
Wederläggning af de skäl, hwarmed man söker bestrida öster- och wästerbotniska samt wäster-norrländske städerne fri seglation (1765)
Niiden perusteiden kumoaminen, joilla Pohjanmaan ja Länsipohjan sekä Västernorrlandin kaupungeilta yritetään kieltää vapaa purjehdusoikeus (1765)
Maastamuutto
Chydenius pohti oletetun maastamuuton syitä kilpakirjoituksessa, jossa hän samalla jo kehitteli tulevia keskeisiä talous- ja sosiaalipoliittisia näkökantojaan.
Swar på den af Kgl. Wetenskaps Academien förestälta frågan: Hwad kan vara orsaken, at sådan myckenhet swenskt folk årligen flytter utur landet? och genom hwad författningar det kan bäst förekommas? (1765)
Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian esittämään kysymykseen: mikä voi olla syynä siihen, että suuri joukko ruotsalaisia muuttaa joka vuosi maasta ja millä keinoin maastamuuttoa voitaisiin parhaiten torjua? (1765)
Valtakunnan heikkouden lähde
Chydenius arvosteli erästä merkantilistisen talouspolitiikan keskeistä säännöstä, tuoteplakaattia.
Källan til rikets wan-magt (1765)
Valtakunnan heikkouden lähde (1765)
Kansallinen voitto
Liberalistisen talousteorian selkeä ja tiivis esitys. Chydeniuksen tunnetuin teos.
Den Nationnale Winsten, Wördsamast öfwerlemnad Til Riksens Höglofliga Ständer, Af En Deras Ledamot (1765)
Kansallinen voitto, jonka on mitä nöyrimmällä kunnioituksella valtakunnan korkea-arvoisille säädyille luovuttanut eräs niiden jäsen (1765)
Seikkaperäinen vastaus
Yksi Chydeniuksen laajimmista teoksista.
Omständeligt swar, på den genom trycket utkomne wederläggning af skriften, kallad: Källan til rikets wanmagt, jämte anmärkningar öfwer de wid samma källa anstälda wattu-prof; af Anders Chydenius (1765)
Seikkaperäinen vastaus painosta tulleeseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde, sekä Huomautuksia samasta lähteestä otetuista vesinäytteistä (1765)
Kirjoitusvapaus Kiinassa
Chydeniuksen kääntämässä kirjoituksessa Kiina esitettiin painovapauden mallimaana.
Berättelse om chinesiska skrif-friheten (1766)
Selonteko kirjoitusvapaudesta Kiinassa (1766)
Valtakunnan pelastaminen
Chydeniuksen rahapoliittiset esitykset eivät olleet uusia, mutta tulenarassa poliittisessa tilanteessa ne aiheuttivat karkotuksen valtiopäiviltä oman puolueen toimesta.
Rikets hjelp, genom en naturlig finance-system (1766)
Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla (1766)
Kruunajaispuhe
Chydenius odotti paljon uudelta hallitsijalta, mutta varoitti tätä toisaalta tyrannian vaaroista.
Tal hållet vid vår allernådigste konungs, konung Gustaf III:s höga kröning, den 29 maji 1772 (1772)
Puhe, jonka kaikkein armollisimman kuninkaamme, kuningas Kustaa III:n, korkeasti kunnioitetun kruunajaisjuhlan johdosta 29. toukokuuta 1772 on Kokkolan raatihuoneella pitänyt Anders Chydenius, kirkkoherra (1772)
Maakauppa
Kaupankäynti maaseudulla oli tarkasti säädeltyä. Chydeniuksen mielestä myös tämän kaupan vapauttaminen hyödyttäisi yhteiskuntaa.
Svar på Vetenskaps och Vitterhets Samhällets i Götheborg förestälta fråga: huruvida landthandel för et rike i gemen är nyttig eller skadelig, och i hvad mon den bidrager til industriens uplifvande eller aftagande? (1777)
Vastaus Göteborgin tiede- ja kirjallisuusseuran esittämään kysymykseen: Onko maakauppa yleensä valtakunnalle hyödyksi vai vahingoksi ja missä määrin se vaikuttaa elinkeinoelämän vilkastumiseen tai taantumiseen? (1777)
Ajatuksia luonnollisista oikeuksista
Suurta kohua aiheuttaneessa kirjoituksessaan Chydenius vaati palkollisten vapauttamista isäntien mielivallasta ja vapaiden työmarkkinoiden luomista.
Tankar om husbönders och tienstehions naturliga rätt; upgifne af Anders Chydenius, kyrkoherde i Gamla Carleby (1778)
Ajatuksia isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista (1778)
Uskonnonvapausmuistio
Todennäköisesti Kustaa III:n aloitteesta syntyneessä muistiossa vaadittiin ulkomaalaisille oikeutta oman uskontonsa harjoittamiseen.
Memorial, angående religions-frihet (1779)
Muistio uskonnonvapaudesta (1779)
Saarnoja Jumalan kymmenestä käskystä
Chydenius kirjoitti nämä saarnat kirjoituskilpailua varten.
Predikningar Öfver Tio Guds Bud (1781–82)
Saarnoja Jumalan kymmenestä käskystä (1781–82)
Saarnoja katekismuksen toisesta pääkappaleesta
Myös näillä saarnoilla Chydenius osallistui kirjoituskilpailuun. Hän voitti molemmat kilpailut.
Predikningar Öfver Andra Hufvudstycket I Catechesen (1784–85)
Saarnoja katekismuksen toisesta pääkappaleesta (1784–85)
Lapin kehittäminen
Julkaisematta jääneessä kirjoituksessaan Chydenius esitti Lapin julistamista erikoisalueeksi, jossa vallitsisi täydellinen elinkeinovapaus.
Förslag til Lappmarkernes uphjelpande (1794–95)
Ehdotus Lapin kehittämiseksi (1794–95)
Salpietarinkeittämöt
Ruudin keskeistä raaka-ainetta pyrittiin valmistamaan myös kotimaassa, ja Chydenius oli mukana myös tässä työssä.
Om saltpetter-sjuderierne, särdeles i Österbotten (1795)
Salpietarinkeittämöistä, erityisesti Pohjanmaalla toimivista (1795)
Suomen maatalous
Julkaisematta jäänyt yhteenveto Chydeniuksen näkemyksestä, jonka mukaan virheellinen lainsäädäntö talouden alueella esti yksilöitä tavoittelemasta omaa ja yhteiskunnan parasta.
Svar på K. Finska Hushållningssällskapets prisfråga om det finska landtbrukets upphjälpande (1799)
Vastaus Kuninkaallisen Suomen Talousseuran esittämään kilpakirjoituskysymykseen Suomen maatalouden kehittämisestä (1799)
Ajatuksia rokonistutuksesta
Chydenius oli rokonistutuksen uranuurtajia 1750-luvulla, mutta viisikymmentä vuotta myöhemmin hänen näkemyksensä olivat jo vanhentuneita: isorokkorokotus (vaksinaatio) teki tuloaan.
