Anders Chydenius herätti jo elinaikanaan voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Tuntematon runoilija

OTE RUNOSTA, 1765

Suomalaiset kaikki lähtee Espanjaan
Jos Chydeniuksen päättää annetaan
Ja Tukholma saa nuolla näppejään
          Valtiopäivillä kuuskytviis

Suom. Pertti Hyttinen

Till Spanien alla Finnar gå,
Så framt Chydenius får rå,
Och Stockholm får stå se uppå
          På 65 års riksdag

Fehr, Isak, Studier i Frihetstidens vitterhet: den politiska visan jämte meddelanden om censuren och utländsk literatur i Sverige, Diss., Uppsala 1883, s. 58.

Valtiopäivien 1765–1766 kiivas poliittinen taistelu synnytti paljon poliittista runoutta, jonka leviämistä myös painovapauden laajentuminen edesauttoi. Usein tehtiin pilkkaa poliittisista vastustajista. Viitisenkymmentä säettä käsittävä Reflexioner över 65 års riksdag -runoelma heittää piikkejä joka suuntaan. Tämä säe viittaa Pohjanmaan kaupunkien valtiopäivillä käymään kamppailuun purjehdusoikeuksien saamiseksi, missä Chydeniuksella oli hyvin näkyvä rooli.

Jakob Stenius (1732–1809)
Koskenperkaustöiden johtaja, Pielisjärven kirkkoherra, ”Koski-Jaakko”

OTE KIRJEESTÄ, 13.2.1767

Chydeniuksesta voin vakuuttaa, että hän on pysynyt ajattelutavaltaan samana kuin hän on ollut: kansallisen vapauden ja elinkeinovapauden ystävä, aristokratian, yksinvallan, manufaktuurijärjestelmän, palkintojen, pankkien ja muiden julkisten rahastojen anastamisen, monopolien ja kaiken muun vääryyden vihaaja, mutta epäilevä Tuomas, mitä tulee käyttöön otetun setelirealisaation toteutustapaan ja suostuntojen onnelliseen päättymiseen.

Suom. Pertti Hyttinen

Om Chydenius kan jag försäkra at han i sitt tanckesätt blifwer den samma som han warit. Wän af den nationella friheten, ock frihet i näringar. Hatare af aristocratie, enwälde, Manufactur Systeme, praemier, Rofferier i Banque och andra publica cassor, monopolier och all annan orättfärdighet. Men – Thomas[1] om den antagne Sedel realisations Systemens ock bewillningarnas lyckeliga utgång.

Kirje P.N.Mathesiukselle 13.2.1767. Pyhäjoen seurakunnan arkisto II Ea:10. Oulun maakunta-arkisto.

Jakob Stenius nuorempi oli Anders ja Samuel Chydeniuksen tavoin kiinnostunut vesiteiden kehittämisestä. Samuelin hukuttua 1757 Jakob Stenius jatkoi tämän työtä koskenperkaustöiden johtajana Satakunnassa, ja toimi sittemmin Pohjanmaalla. Kirjeen taustalla on se ja taloudellinen ja poliittinen kriisi, johon valtakunta oli myssyjen johdolla ajautunut valtiopäivien 1765–66 jälkeen. Edellisillä valtiopäivillä pappissäätyyn oli valittu Pohjanmaalta myssyjä edustavia ehdokkaita, kuten Chydenius. Nyt tilanne oli kuitenkin muuttunut, ja Pyhäjoen kirkkoherra Pehr Niklas Mathesius, joka kuului keskeisiin myssypoliitikkoihin, oli alkanut epäillä, mihin leiriin Chydenius kuului. Epäilyyn oli syytäkin, sillä tultuaan karkotetuksi valtiopäiviltä 1766 Chydeniuksella tuskin oli kovin myönteisiä ajatuksia puolueen johtoa kohtaan. Kirjeessä Stenius vakuuttaa Chydeniuksen pysyneen ajattelutavaltaan entisellään – mitä ei kuitenkaan voi tulkita niin, että tämä olisi katsonut itsensä myssyksikään.

Daniel Tilas (1712-1772), Olof Areniuksen muotokuva n. 1750. Wikimedia Commons.

Daniel Tilas (1712–1772)
vapaaherra, maaherra, valtiopäivämies

OTE PÄIVÄKIRJASTA, 3.7.1766

Mutta minä pelkään, että tässä asiassa käy kerran niin kuin Husin profetoidessa roviolla: Tänään te paistatte hanhen, mutta sadan vuoden päästä minun tuhkastani kasvaa joutsen, jota te ette pysty paistamaan.

Suom. Pentti Virrakoski (Virrankoski 1986, s. 252)

Men jag frucktar at det en gång går härmed, som då Hussen propheterade på Bålet. I dag steken I en gås, men hundrade år härefter wäxer af min aska up en Swan, den I intet skolen kunna steka.

Tilas, Daniel, Anteckningar och brev från riksdagen 1765–1766, Kungl. Samfundet för utgivande av handskrifter rörande Skandinaviens historia, Handlingar 2, Stockholm 1974, s. 320.

Daniel Tilas oli 3.7.1766 läsnä salaisen valiokunnan kokouksessa, jossa käsiteltiin Chydeniuksen kohtaloa hänen säätyjen päätöstä arvostelleen Valtakunnan pelastaminen -kirjoituksensa takia. Osa valtiopäivämiehistä vaati hänelle ankaraa rangaistusta. Tsekkiläisen reformaattorin Jan Husin kerrotaan lausuneen nämä sanat, kun hänet poltettiin kerettiläisenä roviolla 1415, ja näin ennustaneen Lutherin sittemmin toimeenpaneman uskonpuhdistuksen. Tilas kuului hallituksen rahapolitiikan arvostelijoihin ja tuli näin päiväkirjassaan ennustaneeksi sen kriisin, johon tämä politiikka johti seuraavina vuosina.

Jakob Gabriel Rothman (1721–72)
seikkailija, poliittinen kirjailija

RUNO, 1768

Pikkuinen teeriherra kukertaa
männyssä korkeimmassa Alahaan
Hän aina samaa vaivaa vaikertaa,
kähisten kertoo suurta kurjuuttaan,
No ajoivatko ulos teerikukon
menneeltä herrainpäivä-soitimelta?
Sääli kun paisti luisti lautaselta
ja hukkaan kului ruuti jahtiukon!

Suom. Pentti Virrankoski (Virrankoski 1986, s. 262)

Tyst hör hur lilla herren kuttrar
I nedre hagens högsta tall,
Han evigt samma läxa puttrar,
Och hväser fram sitt olycksfall.
Hur nu, blef herren vräkter ut,
På sista herrdags-orreleken?
Det var visst skada på den steken,
Att skytten spillde bort sitt krut!

Philolalus parrhesiastes eller Den pratsjuke fritalaren. En vecko-skrift, nr 5 1768, s. 37.

Jakob Gabriel Rothman oli alun perin lupaava Linnén oppilas, mutta katosi sitten ulkomaille 15 vuodeksi. Hän tuli tunnetuksi valtiopäivien 1765–66 aikana myssypuolueen propagandistina, joka ei säälinyt vastustajiaan. Hän kirjoitti tuolloin Chydeniuksen rahapoliittista Valtakunnan pelastaminen -kirjoitusta vastaan suunnatun pamfletin Rikets fördärf och undergång genom et konstladt och förledande finance-systeme, nyligen föreslagit såsom rikets hjelp,… (1766). Rothman jatkoi propagandistista kirjoitteluaan toimittamassaan Philolalus parrhesiastes -lehdessä, jossa oheinen pilkkaruno julkaistiin. Chydeniusta ei siis ollut unohdettu myssyjen piirissä, vaikka erottamisesta oli jo kaksi vuotta. Chydeniuksen mukaan Rothman oli ”ahnas raatokärpänen, jonka piti vallanpitäjien puolesta syytää kirjoittajan päälle myrkkyä” (Maakauppa, Esipuhe).

Anders Schönberg (1737–1811)
valtakunnanhistorioitsija ja -heraldikko

OTE KIRJEESTÄ, 18.11.1777

Erästä meidän kirjailijoistamme, kirkkoherra Chydeniusta, olen ylistänyt kaikkein eniten. Hän on Ruotsin Thomas tai oikeammin Rousseau. Kukaan proosakirjailijoistamme ei tavoita hänen nerokkuutensa tulta ja voimaa. Jos hän olisi syntynyt muualla kuin Suomen kaukaisimmassa osassa, jos hänellä olisi connoissance du monde’a, hän olisi verraton, sikäli kuin hänen sydämensä on hänen älynsä veroinen, mitä en voi kiistää mutta en täysin uskokaan. Hän on näet niin innokas demokraatti, että hän käy usein fanaattiseksi, mikä ei tosin koske hallitusta vaan ihmisten kuviteltua yhtäläisyyttä. Siitä seuraa, vaikka hän ei sano sitä minulle, syvä viha aatelia kohtaan ja liioitellut käsitykset vapaudesta.

Suom. Pentti Virrankoski (Virrankoski 1986, s. 301)

En af våre Auctorer, Kyrkoh. Chydenius, har jag firat mäst af alla. Han är en Svensk Thomas eller rättare Rousseau. Ingen af våre prose Auctorer liknar honom i Géniets eld och styrka. Om han varit upfödd annorstädes än i Finlands mäst aflägsna orter, om han ägde connoissance du Monde, så vore han oförliknelig, så framt des hjerta liknar des génie, som jag ej kan bestrida, men ej aldeles tror; Nu är han en så ifrig Democrat, at han ofta fanaticerar, fast ej i anseende til Regeringen, dock med den inbillade människors likhet, följaktligt, fast han ej säger mig det, i agg mot Adeln, och i öfverdrifna begrepp om Frihet.

Kirjeestä Nils Philip Gyldenstolpelle 18.11.1777. Schauman 1908, s. 273

Anders Chydenius ja Anders Schönberg tutustuivat valtiopäivien 1765–66 aikana, jolloin he kävivät kirjallista mielipiteenvaihtoa maastamuuttokysymyksestä. Vaikka heidän lähtökohtansa ja ajatusmaailmansa olivat varsin etäällä toisistaan, suhteesta muodostui melko läheinen; Chydenius kutsuu Schönbergiä ”erittäin hyväksi ystäväkseen”, ja Schönberg selvästikin ihaili Chydeniusta, vaikkakin vieroksui tämän radikalismia. Toinen puoli asiassa on, että Schönberg oli rojalistinen propagandisti, joka yritti ohjailla Chydeniusta kustavilaisen järjestelmän kannattajaksi. Schönberg ei tosin itsekään suhtautunut kuninkaaseen kritiikittömästi. Suhteen kaksijakoisuudesta kertoo se, että Schönberg Chydeniusta ylistäessään vertaa tätä Rousseauhin, jonka demokraattisia näkemyksiä hän ei itse jakanut. Toinen vertailukohta on ranskalainen kirjailija Antoine Léonard Thomas (1732–85), joka tyylillisen taituruutensa takia kuului aikakauden juhlituimpiin kirjailijoihin.

Kustaa III. Lorenz Paschin maalaus 1783. Vaasan hovioikeus.

Kustaa III (1746–92)
Ruotsin kuningas 1771–92

OTE CHYDENIUKSEN OMALÄMÄKERRASTA, 1780

”…kyllä minäkin olen jonkin verran rohkea, mutta en olisi koskaan uskaltanut tehdä sen mitä Chydenius teki”

Suom. Heikki Eskelinen

”…nog är jag och något dristig, men jag hade aldrig wågat det Chydenius wågade.”

Chydeniuksen oman ilmoituksen mukaan (Omaelämäkerta, s. 144) Kustaa III lausui näin todettuaan, kuinka Chydenius puolustautui pappissäädyn kiivaasta hyökkäystä vastaan 1778–79 valtiopäivillä. Chydenius oli – hankittuaan aloitteelleen ensin kuninkaan tuen – tehnyt säädylle esityksen uskonnonvapauden laajentamisesta. On myös olemassa vahvoja perusteluja näkemykselle, että koko hankkeen varsinainen alullepanija oli juuri kuningas.

Anna Maria Lenngren Nordiska museet

Anonyymi
(Anna Maria Lenngren 1754–1817, kirjailija)

OTE RUNOSTA, 6.12.1779

Sisällönmukainen suomennos

Kahvit pöydässä jo on,
juoruhetken aika koittaa,
Tässä täytyy nyt neuvotella,
Mihin mielipiteeseen vierailu kallistuu.
Voit kuoria muutaman omenan,
kun äiti ja isoäiti puhuvat
taloushuolistaan
Mitä kelvotonta joukkoa heillä on riesanaan
Ja siitä pitää syyttää C:ta
tämä kun kuulemma lietsoo kapinaa.

Runomittainen suomennos

Kahvit onkin jo pöydässä,
Juoruhetken aloittaa,
Täytyy neuvotella tässä
Mitä mieltä olla saa
Voit omenoita kuoria
Kun muorit jakaa huolia
Talon pito ahdistaa,
Kun kunnon piikaa löydä en
On C****s syyllinen
Se kun lietsoo kapinaa

Suom. Pertti Hyttinen (kiitokset Maren Jonassonille kommenteista)

Caffe bordet ren Serverat,
Sqwaller-timmen inne är,
Där bör nu bli delibrerat
Åt hwad kant Visiten bär.
Du kan några Äplen skala,
När din Mor och Mormor tala
Om sit hushålls bryderi,
Med hwad uselt Folk de dragas,
Här C****s bör anklagas
Som tycks stifta myteri.

Stockholms Posten 6.10.1779 nr 222, s. 892.

Tämä on katkelma kaikkiaan kymmensäkeisestä runosta ”Anvisning för unga sysslolösa fruntimmer”. Sen kirjoittaja on todennäköisesti Anna Maria Lenngren, joka julkaisi satiirisia runojaan usein Johan Henrik Kellgrenin päätoimittamassa Stockholms Postenissa. Otsikkonsa mukaisesti runo neuvoo, miten varakkaan aatelisperheen tytär, joka on vapautettu kaikesta vaivannäöstä, voi saada aikansa kulumaan. Äidillä on paljon rahaa, ja työnteko on piikojen ja renkien osa. Oheisessa katkelmassa on menossa juoruilun täyttämä kahvihetki, jonka aikana moititaan palvelusväen kelvottomuutta, minkä todetaan olevan kapinaa lietsovan Chydeniuksen vika. Tällä viitataan Chydeniuksen Ajatuksia luonnollisista oikeuksista -kirjoituksen synnyttämään laajaan lehdistöpolemiikkiin, joka oli runon julkaisuaikaan vielä käynnissä.

Johan Henrik Kellgren Västergötlands museum

Johan Henrik Kellgren (1751–95)
runoilija, kriitikko ja toimittaja

OTE SANOMALEHTIARTIKKELISTA, 13.1.1780

Jotkut kysyvät, eikö kaikkea, mikä on kirjoitettu Chydeniusta vastaan, voida hyvällä syyllä pitää typeryytenä.

Suom. Pertti Hyttinen

…Somlige undra om icke allt hwad som skrifwit emot Chydenius kan på goda skäl få anses som dumheter.

Stockholms Posten 13.1.1780, nro 9, s. 34

Nuutinpäivänä 1780 (13.1.) Stockholms Posten julkaisi satiirisen artikkelin, jossa heiteltiin leikin nimissä ajankohtaisiin asioihin liittyviä piikkejä eri suuntiin: ”Tänään varmaankin joka paikassa ajetaan joulua pois erilaisia leikkejä leikkien, ja myös Stockholms Posten on päättänyt irrotella ja leikkiä kyselyleikkiä (leka understolen).” Kyseisessä leikissä ”understolilla” istuva henkilö joutuu kuuntelemaan häntä koskevia, usein tungettelevia ja pilkallisia kysymyksiä, jotka alkavat ”jotkut kysyvät” (”somlige undra om”). Tällä tekniikalla artikkelissa kyettiin esittämään mielipiteitä asettumatta niiden taakse. Huomautus viittaa Chydeniuksen Ajatuksia luonnollisista oikeuksista -kirjoituksen aikaansaamaan debattiin, joka jatkui vielä joulukuussa 1779.

Jakob Tengström
Museoviraston kuvakokoelmat

Jakob Tengström (1755–1832)
professori, arkkipiispa

RUNO, marraskuu 1776

Sisällönmukainen suomennos

Sitä kunnioitusta, jota olen jo pitkään tuntenut sinua kohtaan, arvon mies,
Ei voi enää piilottaa, sen täytyy päästä esille – –
Siteet, joilla luonto ja sukulaisuus ovat meidät sitoneet,
Sinun hellä huolenpitosi, suosio jota olen sinulta nauttinut,
Ne eivät koskaan ole herättäneet kunnioitustani tai sytyttäneet uhrimieltäni;
Ei, suurempi voima on saanut lumoutuneen sydämeni tuntemaan kunnioitusta.
Ajattelusi syvä voima, joka tunkeutuu asian ytimeen,
Joka ei jää ulkokuoreen ja näkyvään pintaan,
Joka menee miehekkäällä voimalla aina perustuksiin asti,
Ja levittää päivänvaloa sinne, missä eksyttävä pimeys vallitsee,
Sinun älysi, sinun pakoton, syvä ja selkeä ajattelusi,
Joka ei orjamaisesti myötäile toisten ajatuksia,
Joka nousee arvokkaasti joukkojen hälinän yläpuolelle,
Joka on kunniaksi isänmaalle, ajallemme, meille ja sinulle,
Sinun luja ja suuri sydämesi, herkkä rintasi, joka vuotaa verta
Ihmissuvun, isänmaan ja veljien puolesta,
Sinun sielusi, vapaa pimeyden siteistä, ennakkoluulojen kahleista,
Joka uhmaa ajan tapoja ja tottumuksen orjuutta,
Joka ei silmät ummessa valitse valmiiksi kuljettuja harhareittejä,
Ja myy koko valtion etua muutamien hyödyn takia,
Tälle sielun jaloudelle ja yhteisön puolesta toimimisen hyveelle
Perustuu minun kunnioitukseni, vain siitä nousee arvostukseni.
[…]

Suom. Pertti Hyttinen

Den vördnad, värda man, jag länge hyst för dig,
Kan intet döljas mer; den måste yttra sig – –
Det band, som mellan oss natur och skyldskap knutit,
Din ömhet för mitt väl, den gunst jag af dig njutit
Min aktning aldrig väckt, mitt offer aldrig tändt;
Nej, högre vördnadsdrift mitt tjusta hjärta känt.
Din djupa tankekraft, som saken genomtränger,
Som ej vid skalet blott och yttre ytan hänger,
Som intill själfva grund med manlig styrka går
Och sprider dag och ljus där villsamt mörker rår,
Ditt vett, som utan tvång, som djupt och redigt tänker
Och ej ett slafviskt ja åt andras tankar skänker,
Som öfver hopens skri så värdigt höjer sig,
Som hedrar fosterland, din samtid, oss och dig,
Ditt hjärta högt och stort, ditt bröst, som ömsint blöder
För mänskosläktets väl, för fosterland och bröder,
Din själ ur mörkrets band, ur fördoms bojor fri,
Som trotsar tidens bruk och vanans slafveri,
Som ej med sluten syn en banad irrgång väljer
Och hela statens väl för någras nytta säljer;
På denna själens höjd och denna samfunds dygd
Min vördnad grundad är, min aktning endast bygd.
[…]

Schybergson, M. G., Jakob Tengströms vittra skrifter i urval med en lefnadsteckning, Skrifter utg. af Svenska literatursällskapet i Finland 41, Helsingfors 1899, s. XXX–XXXII.

Anders Chydeniuksella ja Beata Magdalena Mellbergillä ei ollut omia lapsia, mistä syystä Chydeniuksen sisarusten lapsista tuli heille läheisiä. Maria-sisaren poikaan Jakob Tengströmiin Chydeniuksella oli erityissuhde, joka jatkui koko elämän. Säilynyt kirjeenvaihto kertoo, että eno pyrki ohjaamaan ja tukemaan sisarenpoikaa tämän uran eri vaiheissa. Tämän runon Tengström kirjoitti ennen lähtöään Kokkolasta toimittuaan kaupungissa kotiopettajana vuodet 1775–76. Kyseessä on siis eräänlainen jäähyväisruno, joka – vaikka onkin puettu aikakauden tapaan ylisanoihin – osoittaa Tengströmin ihailleen ennen kaikkea Chydeniuksen yhteiskunnallista ennakkoluulottomuutta ja peräänantamattomuutta.

Jakob Tengström (1755–1832)
professori, arkkipiispa

OTE MUISTOKIRJOITUKSESTA, 1803

Hänellä oli hyvät tiedot eri tieteenaloilta, mutta hän ei kuitenkaan sanan varsinaisessa mielessä oppinut, mitä hän kuitenkin olisi luonnonlahjojensa ja ahkeruutensa takia voinut helposti olla, jos Kaitselmus olisi johdattanut hänet toimimaan rauhallisemmassa ja vaivattomammassa ympäristössä.[…]

Hän oli viileä, harkitseva ja varovainen toimissaan, ja harkitsi ensin pitkään ja perusteellisesti, usein itsekseen, harvoin muiden kanssa, mihin oli ryhdyttävä. Mutta kun päätös oli tehty, hän oli luja, sitkeä ja väsymätön sen toteuttamisessa…

Suom. Pertti Hyttinen

Han hade goda kunskaper i åtskilliga vettenskaps delar; men var ej hvad man egenteligen kallar Lärd, det han dock med sina lyckliga natursgåfvor, och sin myckna arbetsamhet, lätt kunnat blifva, om Försynen fört honom i en annan mera lugn och mödofri verknings krets.[…]

Kall, betänksam och försiktig i sina företag, öfverlade han först länge och väl, helst med sig sjelf, sällan med andra, hvad göras borde; men så snart beslutet var fattadt, var han fast, ihårdig och outtröttelig i dess verkställande…

Jakob Tengström, ”Lefvernes-beskrifning”, Allmän litteratur-tidning, 1803:58, s. 520–521.

Jakob Tengström, joka oli muutama päivä Anders Chydeniuksen kuoleman (1.2.1803) jälkeen nimitetty Turun piispaksi, kirjoitti enonsa muistokirjoituksen. Elämäkertatietojen ohella se sisältää myös lyhyen kuvauksen tämän henkisistä ominaisuuksista ja luonteenlaadusta. Tieteenharjoitus oli ammattimaistunut Chydeniuksen opiskeluvuosista ”hyödyn aikakaudella”, ja yliopistomies Tengström tekee ”oppineisuuden” määrittelyssä selvän eron tuon aikakauden ”yleisneroihin”, joiden eturiviin Chydenius eittämättä lukeutui. Tengströmin luonnehdinta Chydeniuksen tavasta tehdä päätöksiä vahvistaa muiden lähteiden pohjalta syntynyttä kuvaa harkitsevasta, lujasta ja itsetietoisesta miehestä, jolle oli tärkeää pitää tiettyä etäisyyttä ihmisiin – ainakin jos nämä olivat sääty-yhteiskunnassa samalla tai korkeammalla tasolla kuin hän.